Luokan hallinta teknisellä sovelluksella – pedagogiikkaako?

Tässä postauksessa puhuttu hallinta liittyy luokkahuoneopetukseen ja arkiseen opetustilanteeseen silloin, kun opetuksessa käytetään mobiililaitteita, kuten Chromebookkeja tai tabletteja. Kyse on siitä tilanteesta, jolloin oppilaat ovat läsnä ja lähettyvillä (ei välttämättä aina samassa huoneessa kuitenkaan). Etäopetuksen – ja oppimisen iloista ja suruista tai pelkästä tietohallinnon laitehallinnasta ilman pedagogisia painotuksia so. Mobile Device Management (MDM) voidaan puhua sitten ehkäpä toisessa postauksessa.

Luokan hallintasovelluksesta (Magic IWB ja IMS)  keskustellessa opettajien kanssa, nousee opettajien silmissä tietynlainen innostumisen kiilu, mutta aika usein nousee myös mieleen ajatus:

- Hallinta vaikuttaa jotenkin negatiiviselta ja epäilyttävältä?

Mietitäämpä hetki negatiivista hallintaa. Negatiivinen hallinta käsitetään yleensä sen kautta, että sillä pyritään rajoittamaan jotakin. Jos siis opettaja näkee oppilaiden tekemisen reaaliajassa, hän silloin eräällä tavalla ”tietää liikaa”. Opettaja saattaisi täten hallita oppilaan kognitiivisia prosesseja väärin perustein. Hän voi esimerkiksi luulla, että oppilas tekee jotakin mitä hän ei ole tekemässä ja puuttumalla siihen hän sotkee kaiken luovan ja omaehtoisen toiminnan. Tämä on kai useimman pedagogin pelko väärään hallintaan liittyen.

Nykyisen oppimiskäsityksemme jyllätessä konstruktivistisia polkuja, tai vähintäänkin syvästi oppilaslähtöiseltä pohjalta siten, että tavoitteena on vuorovaikuttaa, rakentaa ja luoda, on ymmärrettävää suhtautua vieroksunnalla kaikkeen oppilaiden ”hallintaan” liittyvään. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Opettajalla on varsin vahva ja vaikuttava rooli työssään vaikka tätä nykyä paljon puhutaankin opettajan roolin muutoksesta. Rooli on perinteisessä mielessä murroksessa, mutta vielä ei kuitenkaan laajamittaisemmin puhuta esimerkiksi opettajattomasta formaalista opetuksesta – päin vastoin. Yhtä kaikki, opettajalla on valtava vastuu, johon liittyy vähintäänkin vastuu turvallisuudesta, arvioinnista ja oppimisesta – oppilaan ikään katsomatta. Nämä eivät ole olan kohautuksella ohitettavia seikkoja vaan opetustyön polttopisteitä.

Hallinta ja kontrolli – hyvät rengit 

Opettajan työhön kuuluu pyrkimys kohti hyvää. Pyrkimys saattaa oppilaat ja oma työ kohti parempaa, monipuolisempaa, osaavampaa ja onnistuvampaa. Me opettajat suunnittelemme luokkahuonetyömme siten, että voimme jollakin tavoin kontrolloida päivästä ja tunnista toiseen oppilaiden tekemisiä. Kontrolli pitää nähdä tässä enemmän ajan tasalla olemisena kuin rajoittamisena.

Kontrolloimalla me saamme arvokasta tietoa siitä, miten työmme onnistuu sekä kuinka hyvin edellä luetellut turvallisuus, arviointi ja oppiminen luonnistuvat. Olemme aina halunneet, että oppilaat tulevat näyttämään läksyjään tai tehtäviään, kiertelemme luokassa, pyydämme tehtävät nähtäväksi, kuulustelemme ääneen, harrastamme opetuskeskusteluja, käytämme dokumenttikameroita ja näyttöjä oppilaiden tekemisten näyttämiseen ja siten esimerkiksi oppilaiden kannustamiseen kohti syvempää keskinäistä vuorovaikutusta.

Me hallitsemme positiivisesti luokkahuonetta, koska olemme vastuullinen isäntä, jolla on tärkeä tehtävä. Jos hallinta ajatellaan urkkimisena, kurkkimisena ja hiljaisena oppilaan suoritukselle naureskeluna, on toki kyseessä negatiivinen ilmiö. Se tuskin on luokanhallintasovelluksen ongelma. Luokanhallinta on eräällä tavalla luonnollinen jatkumo hallinan moniin kasvoihin luokassa.

Luokan hallinta on nähtävä positiivisen kautta. Meidän on hahmotettava sen mahdollisuudet. Kyse on teknisesti ainutlaatuisesta asiasta, joka ei tyhjene yhdellä blogikirjoituksella. Ei teknisesti eikä pedagogisesti. Pedagogiikasta kuitenkin on hyvä tehdä muutamia keskeisiä huomioita.

Avusta, seuraa ja näytä

Pedagogisesti ajatellen luokanhallintasovelluksessa kiinnostaa ajatus siitä perusasiasta, että voin seurailla työskentelyn edistymistä valitsemallani syvyydellä. Opettaja valitsee itse seurannan tarkkuuden tilanteen mukaan. Voin esimerkiksi auttaa ja kannustaa jumissa olevaa oppilasta, koska voin käyttää hänen päätettään omalta koneeltani. Voin lukita kaikki laitteet ja varmistaa näin ohjeiden antamisen perille menon. Voin käynnistää päätteissä jonkun halutun sovelluksen, jos se on vaikkapa alkuopetuksessa tarpeellista. Luokanhallintasovellus ei siis ota mitään kantaa opetuksen sisältöön vaan tarjoaa erilaisia langattoman (ja tarvittaessa myös langallisen) teknologian mahdollisuuksia.

Luokanhallintasovelluksen myötä näyttämisen idea ei jää vain yhden laitteen kuvaksi seinällä. Se on viety pidemmälle: kyseessä on sinun valitsemasi laitteen näyttämistä missä laitteessa haluat ja kaiken lisäksi voit luokan näytöllä käsitellä halutun laitteen kuvaa (Luokanhallintaan kuuluva IWB-sovellus), tehdä siihen annotaatioita jne.

Otetaanpa esimerkki. Alakoulun luokassa laaditaan oppimistehtävänä nettijulkaisua ilmaisella Google-sivustolla aiheeseen X. Viiden hengen ryhmissä oppilailla on käytössään kaksi tablet-laitetta kullakin ryhmällä, joista toinen on tekstisisällön kirjoittamista varten ja toinen taas kuvasisällön tuottamista varten. Oppilaat piirtävät tai muuten tuottavat itse kuvasisällön tietoteksteihin.

Opettajan on luokanhallintasovelluksella varsin kätevää näyttää koko luokalle missä vaiheessa mikäkin ryhmä on menossa ja miten he ovat ratkaisseet tehtävän sisältökysymyksiä. Muutaman viikon kuluttua tehdään nettisivujen julkaisu ja oppilaat saavat omilla päätelaitteillaan käydä kommentoimassa toisten ryhmien sivuja. Kaikki oppilaat eivät osaa erottaa rakentavan tietotekstin kommentoinnin ideaa tavallisesta chat – tyylistä. Opettaja voi vaikka näyttää ’livenä’ kaikien laitteissa miten joku asian jo osaava oppilas toimii.  Yhdessä näytölle kootaan rakentavan kommentoinnin ABC-ohjeistus, johon oppilaat voivat lähettää laitteillaan omat ideansa muistilapuiksi tableteiltaan – luokanhallintaohjelman välityksellä tietenkin… Hetken kuluttua kaikki ovat jo kommentoimassa nettisivuja.  Esimerkki kertoo siitä, että teknologian ollessa riittävän väljää, se tarjoaa joustavan ympäristön, jota voi käyttää monella eri tavalla. Kaikessa tässä hallinta oli vahvasti läsnä.

Näyttämiseen liittyy vielä lisähuomio, että jokaisessa laitteessa on hyvä kamera ja ne voivat näyttää kuvansa langattomasti – miten opettaja toivoo. Yhtäkkiä tilassa saattaa ollakin 24 liikkuvaa dokumenttikameraa ja lisäksi tiedostojen siirto edestakaisin opettajan ja oppilaiden välillä on mutkatonta. Taidan tässä vaiheessa katkaista nämä lisähuomiot, sillä kaikkea ei ole mahdollista käydä läpi yhdessä postauksessa.

Opettajan arkipäivään kuuluu lukemattomia tilanteita, joissa hän johtaa tilannetta. Hän kertoo asiasta, näyttää jotakin, perustelee jotakin, auttaa ja kannustaa oppilaita eri tavoin ja lopulta hän myös usein kieltää tiettyjä asioita, koska opettaja osaa ennakoida. Näihin kaikkiin digitaalinen hallintasovellus liittyy luonnollisena jatkumona. Joskus (tai ehkä vähän useimminkin) voi olla ihan hyvä tablet-tunnilla esimerkiksi turvallisuuden tai keskittymisen kannalta, jos jokin tietty sovellus ei aukeakaan ollenkaan oppilaiden päätteissä.

 

 

Yksi vastaus artikkeliin ”Luokan hallinta teknisellä sovelluksella – pedagogiikkaako?”

Kommentointi on suljettu.