Aihearkisto: Yleinen

heavy-case-1

Toimiva Digiluokka Lehtisaaressa

Lehtisaaren koulu Säynätsalossa tekee suuren muutoksen koulunsa TVT-tekniikkaan, mutta samalla myös asenteisiin. Koulu hankkii sekalaista Android-pohjaista laitteistoa ja samalla valmistautuu oppilaiden omiin laitteisiin ja sen myötä sekaympäristöön BYOD-hengessä.

Ilman toimivaa käytäntöä millään laitteilla ei hyvää pedagogiikkaa toteuteta. Aloitetaan siis asiallisesta laitevaunusta, joka sisältää 10 pikkukäteen sopivaa 8 tuuman Notea ja 14 kappaletta 10.1 tuuman Notea.

Ensimmäinen opettajien tapaamiskerta on erityisen tärkeä ja se onkin nimeltään Käyttöönotto-opastus. Tätä ei pidä sekoittaa pedagogiseen koulutukseen, vaan ensin opetellaan niitä periaatteita miksi laitteet ovat täällä opetusta muuttamassa ja miten niitä kohdellaan.

Ensimmäisen käyttöönottopäivän palautteesta poimittuna:
Sebastian ”digitoi” Lehtisaaren opehuoneen porukkaa. Kiitos, teit sen leppoisassa hengessä! Virittymistä ja innostusta oli ilmassa pitkin päivää 

Jatkokertomusta tabletilla

Tablettien avulla on mukava ohjata oppilaita kirjoittamisen erilaisiin prosesseihin. Tässä yksi kätevä tapa hyödyntää digitaalisen ympäristön mahdollisuuksia.

Uskonnontunnilla nelosluokkalaisten kanssa opiskelimme Uuden Testamentin kertomuksia. Mieleeni juolahti kysymys siitä miten saisin oppilaat muistelemaan ja soveltamaan käsiteltyjä tarinoita kevyemmin kuin kokonaan omin sanoin kirjoittamalla, mutta osallistavammin kuin pelkän opetuskeskustelun avulla. Päätin käyttää tabletteja apuna.

Teimme Raamatun kertomuksista omia mukaelmia pienryhmissä siten, että jokainen oppilas pienryhmässä kirjoitti tarinaan vuorollaan yhden virkkeen. Ensin oli toki luettu ja tutustuttu kertomuksiin oppikirjan ja mahdollisten muiden lähteiden avulla. Sitten alkuperäiset lähteet laitettiin kiinni ja alettiin toistamaan tarinoita uudelleen. Toisin sanoen yhdellä neljän hengen ryhmällä on yksi tabletti ja se kiersi oppilaalta toiselle. Tämä onnistui ihan hyvin ja ryhmät saivat suhteellisen nopeasti valmiiksi ”Laupiaat Samarialaiset”. Toki jokainen myös piirsi pienelle paperille kuvan tarinasta ja kuvat liitettiin tiedostoon itse kuvailemalla ja sommittelemalla.

Kirjoittamisen yhteydessä kokeilin ensin sellaista versiota, jossa ryhmän jäsenet saivat auttaa toinen toisiaan. Toisessa versiossa ei saanut jelpata vaan jokainen kirjoitti yksin ja sai ”yllätystekstin” eteensä, josta piti jatkaa. Molemmat tavat toimivat. Ensimmäisessä hyvää oli keskustelu ja omien näkökantojen perustelu tekstin etenemisen vuoksi. Jälkimmäisessä mukavaa oli ryhmän kollektiivinen jännitys siitä, mitä ne muut kirjoittavat.

Saimme hetkessä luokan seinälle A4-tulosteina (toki nämä voisi julkaista esim. koulun oppimisalustalla) oppilaiden ryhmämuistelmat tarinoista. Ne herättivät kiinnostusta ja innolla oppilaat kävivät sittemmin tutustumassa toisten ryhmien teksteihin pohtien yhtäläisyyksiä ja eroja. Pakko lisätä myös se, että myöhemmin jaksokokeessa kysyessäni tällä tavalla käsiteltyjen tarinoiden pointteja, oli osaaminen yllättävän hyvää ja erityisesti oppilaan valmius kertoa tarinan pääpiirteet omin sanoin oli hyvällä tolalla.

Seuraava sovellus odottikin jo äidinkielessä, kun kirjoitimme samalla virke kerrallaan – idealla vapaita tarinoita, ohjelistoja, tietotekstiä, pää – ja sivulauseita, sanaluetteloita… mitä nyt mieleen tulikaan.

Koonta:

  1. Tabletti on helppo liikulteltava ryhmätyöskentelyssä: avautuu nopeasti ja oppilaat kirjoitavat sillä mielellään.
  2. Digitaalinen kirjoittaminen on hauskaa, koska sitä voi muokata loputtomasti: oppilas saa siistin ja selvän tuloksen, mikäli osaa tuottaa järkevää tekstiä = kielen käyttämisen merkitys ja selkeän tekstituottamisen tavoite on käsinkosketeltavaa.
  3. Pienryhmissä luotiin jatkokertomuksia siten, että kukin vuorollaan kirjoitti jatkoa edellisen kirjoittamaan virkkeeseen, sanaan, tms. Ryhmän yhteinen työ ohjaa yhteiseen keskusteluun ja ajatusten vaihtoon.
  4. Tulokset voidaan jakaa oppimisalustalla, nettisivulla tai vaikkapa tulosteena seinällä (miksei voisi vaikkapa tulostaa kotona lisää työstettäväksi)

 

Käytettyjä laitteita ja ohjelmistoja vastaavissa pikkuprojekteissa:

  • Galaxy Tab 10.1 – tabletti
  • Polaris Office – kirjoitusohjelma
  • S-Note – tekstin-kuvan yms. muokkausohjelma
  • Google Drive – kirjoitustyökalut

 

 

Luokan hallinta teknisellä sovelluksella – pedagogiikkaako?

Tässä postauksessa puhuttu hallinta liittyy luokkahuoneopetukseen ja arkiseen opetustilanteeseen silloin, kun opetuksessa käytetään mobiililaitteita, kuten Chromebookkeja tai tabletteja. Kyse on siitä tilanteesta, jolloin oppilaat ovat läsnä ja lähettyvillä (ei välttämättä aina samassa huoneessa kuitenkaan). Etäopetuksen – ja oppimisen iloista ja suruista tai pelkästä tietohallinnon laitehallinnasta ilman pedagogisia painotuksia so. Mobile Device Management (MDM) voidaan puhua sitten ehkäpä toisessa postauksessa.

Luokan hallintasovelluksesta (Magic IWB ja IMS)  keskustellessa opettajien kanssa, nousee opettajien silmissä tietynlainen innostumisen kiilu, mutta aika usein nousee myös mieleen ajatus:

- Hallinta vaikuttaa jotenkin negatiiviselta ja epäilyttävältä?

Mietitäämpä hetki negatiivista hallintaa. Negatiivinen hallinta käsitetään yleensä sen kautta, että sillä pyritään rajoittamaan jotakin. Jos siis opettaja näkee oppilaiden tekemisen reaaliajassa, hän silloin eräällä tavalla ”tietää liikaa”. Opettaja saattaisi täten hallita oppilaan kognitiivisia prosesseja väärin perustein. Hän voi esimerkiksi luulla, että oppilas tekee jotakin mitä hän ei ole tekemässä ja puuttumalla siihen hän sotkee kaiken luovan ja omaehtoisen toiminnan. Tämä on kai useimman pedagogin pelko väärään hallintaan liittyen.

Nykyisen oppimiskäsityksemme jyllätessä konstruktivistisia polkuja, tai vähintäänkin syvästi oppilaslähtöiseltä pohjalta siten, että tavoitteena on vuorovaikuttaa, rakentaa ja luoda, on ymmärrettävää suhtautua vieroksunnalla kaikkeen oppilaiden ”hallintaan” liittyvään. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Opettajalla on varsin vahva ja vaikuttava rooli työssään vaikka tätä nykyä paljon puhutaankin opettajan roolin muutoksesta. Rooli on perinteisessä mielessä murroksessa, mutta vielä ei kuitenkaan laajamittaisemmin puhuta esimerkiksi opettajattomasta formaalista opetuksesta – päin vastoin. Yhtä kaikki, opettajalla on valtava vastuu, johon liittyy vähintäänkin vastuu turvallisuudesta, arvioinnista ja oppimisesta – oppilaan ikään katsomatta. Nämä eivät ole olan kohautuksella ohitettavia seikkoja vaan opetustyön polttopisteitä.

Hallinta ja kontrolli – hyvät rengit 

Opettajan työhön kuuluu pyrkimys kohti hyvää. Pyrkimys saattaa oppilaat ja oma työ kohti parempaa, monipuolisempaa, osaavampaa ja onnistuvampaa. Me opettajat suunnittelemme luokkahuonetyömme siten, että voimme jollakin tavoin kontrolloida päivästä ja tunnista toiseen oppilaiden tekemisiä. Kontrolli pitää nähdä tässä enemmän ajan tasalla olemisena kuin rajoittamisena.

Kontrolloimalla me saamme arvokasta tietoa siitä, miten työmme onnistuu sekä kuinka hyvin edellä luetellut turvallisuus, arviointi ja oppiminen luonnistuvat. Olemme aina halunneet, että oppilaat tulevat näyttämään läksyjään tai tehtäviään, kiertelemme luokassa, pyydämme tehtävät nähtäväksi, kuulustelemme ääneen, harrastamme opetuskeskusteluja, käytämme dokumenttikameroita ja näyttöjä oppilaiden tekemisten näyttämiseen ja siten esimerkiksi oppilaiden kannustamiseen kohti syvempää keskinäistä vuorovaikutusta.

Me hallitsemme positiivisesti luokkahuonetta, koska olemme vastuullinen isäntä, jolla on tärkeä tehtävä. Jos hallinta ajatellaan urkkimisena, kurkkimisena ja hiljaisena oppilaan suoritukselle naureskeluna, on toki kyseessä negatiivinen ilmiö. Se tuskin on luokanhallintasovelluksen ongelma. Luokanhallinta on eräällä tavalla luonnollinen jatkumo hallinan moniin kasvoihin luokassa.

Luokan hallinta on nähtävä positiivisen kautta. Meidän on hahmotettava sen mahdollisuudet. Kyse on teknisesti ainutlaatuisesta asiasta, joka ei tyhjene yhdellä blogikirjoituksella. Ei teknisesti eikä pedagogisesti. Pedagogiikasta kuitenkin on hyvä tehdä muutamia keskeisiä huomioita.

Avusta, seuraa ja näytä

Pedagogisesti ajatellen luokanhallintasovelluksessa kiinnostaa ajatus siitä perusasiasta, että voin seurailla työskentelyn edistymistä valitsemallani syvyydellä. Opettaja valitsee itse seurannan tarkkuuden tilanteen mukaan. Voin esimerkiksi auttaa ja kannustaa jumissa olevaa oppilasta, koska voin käyttää hänen päätettään omalta koneeltani. Voin lukita kaikki laitteet ja varmistaa näin ohjeiden antamisen perille menon. Voin käynnistää päätteissä jonkun halutun sovelluksen, jos se on vaikkapa alkuopetuksessa tarpeellista. Luokanhallintasovellus ei siis ota mitään kantaa opetuksen sisältöön vaan tarjoaa erilaisia langattoman (ja tarvittaessa myös langallisen) teknologian mahdollisuuksia.

Luokanhallintasovelluksen myötä näyttämisen idea ei jää vain yhden laitteen kuvaksi seinällä. Se on viety pidemmälle: kyseessä on sinun valitsemasi laitteen näyttämistä missä laitteessa haluat ja kaiken lisäksi voit luokan näytöllä käsitellä halutun laitteen kuvaa (Luokanhallintaan kuuluva IWB-sovellus), tehdä siihen annotaatioita jne.

Otetaanpa esimerkki. Alakoulun luokassa laaditaan oppimistehtävänä nettijulkaisua ilmaisella Google-sivustolla aiheeseen X. Viiden hengen ryhmissä oppilailla on käytössään kaksi tablet-laitetta kullakin ryhmällä, joista toinen on tekstisisällön kirjoittamista varten ja toinen taas kuvasisällön tuottamista varten. Oppilaat piirtävät tai muuten tuottavat itse kuvasisällön tietoteksteihin.

Opettajan on luokanhallintasovelluksella varsin kätevää näyttää koko luokalle missä vaiheessa mikäkin ryhmä on menossa ja miten he ovat ratkaisseet tehtävän sisältökysymyksiä. Muutaman viikon kuluttua tehdään nettisivujen julkaisu ja oppilaat saavat omilla päätelaitteillaan käydä kommentoimassa toisten ryhmien sivuja. Kaikki oppilaat eivät osaa erottaa rakentavan tietotekstin kommentoinnin ideaa tavallisesta chat – tyylistä. Opettaja voi vaikka näyttää ’livenä’ kaikien laitteissa miten joku asian jo osaava oppilas toimii.  Yhdessä näytölle kootaan rakentavan kommentoinnin ABC-ohjeistus, johon oppilaat voivat lähettää laitteillaan omat ideansa muistilapuiksi tableteiltaan – luokanhallintaohjelman välityksellä tietenkin… Hetken kuluttua kaikki ovat jo kommentoimassa nettisivuja.  Esimerkki kertoo siitä, että teknologian ollessa riittävän väljää, se tarjoaa joustavan ympäristön, jota voi käyttää monella eri tavalla. Kaikessa tässä hallinta oli vahvasti läsnä.

Näyttämiseen liittyy vielä lisähuomio, että jokaisessa laitteessa on hyvä kamera ja ne voivat näyttää kuvansa langattomasti – miten opettaja toivoo. Yhtäkkiä tilassa saattaa ollakin 24 liikkuvaa dokumenttikameraa ja lisäksi tiedostojen siirto edestakaisin opettajan ja oppilaiden välillä on mutkatonta. Taidan tässä vaiheessa katkaista nämä lisähuomiot, sillä kaikkea ei ole mahdollista käydä läpi yhdessä postauksessa.

Opettajan arkipäivään kuuluu lukemattomia tilanteita, joissa hän johtaa tilannetta. Hän kertoo asiasta, näyttää jotakin, perustelee jotakin, auttaa ja kannustaa oppilaita eri tavoin ja lopulta hän myös usein kieltää tiettyjä asioita, koska opettaja osaa ennakoida. Näihin kaikkiin digitaalinen hallintasovellus liittyy luonnollisena jatkumona. Joskus (tai ehkä vähän useimminkin) voi olla ihan hyvä tablet-tunnilla esimerkiksi turvallisuuden tai keskittymisen kannalta, jos jokin tietty sovellus ei aukeakaan ollenkaan oppilaiden päätteissä.

 

 

Videoteoksia tabletilla

Äidinkielen tunnilla laadimme neljäsluokkalaisten (9-10 -vuotiaita) kanssa juonikäsikirjoituksia. Oppilaat suunnittelivat kolmen tai neljän kohtauksen tarinan, jossa teemana oli koulussa tapahtuva kummallinen tapaus.

Olin luvannut oppilaille elokuvakokeilun tableteilla, mutta arastelin hieman sitä. Ounastelin, että minun päälleni kaatuisi lopulta kaikki tekninen toteuttaminen, aina kuvaamisesta leikkaamiseen.

Käytimme Samsung Galaxy Tab 10.1” tabletteja ja valmistauduin siten, että valitsin Googlen Play-kaupasta mielestäni tilanteeseen sopivimman videoeditorin jo valmiiksi. Muuten suurin osa editoreista on ihan toimivia. Nyrkkisääntönä ehkä sellainen, että mikäli kokeillessasi videon käsittelyä ohjelma pysähtelee tai jämähtelee kovin, kannattaa kokeilla jotain toista. Video Pad Free on  hyvin toiminut omassa käytössä. Erittäin hyvä on Samsung Note -laitteissa ollut natiivi editori, joka on hyvin vakaa. Sen saa taas Samsungin app-storesta, mikäli sitä ei ole asennettu.

Latasin editorin asennuspaketin opettajan koneelle ja lähetin paketin tabeihin luokanhallintasovelluksen avulla. Oppilaat asensivat editorin itse laitteisiin, eikä aikaa tuhraantunut itseltäni asennuksiin. Ennen kuvauksia kävimme läpi hieman erilaisia kuvaamisen ja kuvakulmien asioita sekä kameroiden suuntaamiseen (ei taustavaloa vasten mielellään) liittyviä perusseikkoja. Oppilaat pääsivät nopeasti kuvaamaan, koska käsikirjoitukset olivat jo valmiita.

Oppilaat hajautuivat ryhmissä eri puolille koulua kuvaamaan videoitaan ja minä kauhulla odotin, minkälainen kommellus syntyisi. Negatiiviset odotukseni osoittautuivat täysin turhaksi. Oppilaat kuvasivat hienosti. Heillä ei ollut minkäänlaisia hankaluuksia tabletin käyttämisessä kuvaamiseen. Oli kovin huvittavaa seurata luokanhallintasovelluksella, mitä eri ryhmien laitteilla tapahtui. Yksi yhteinen tekijä tehtävässä oli: kaikilla oli mukavaa ja kaikki olivat innoissaan. Välitunnin lähestyessä testasin luokkani verkon kantavuutta ja lukitsin kaikki laitteet lähettämällä ruutuihin viestin “Palatkaa luokkaan”. Ryhmät palasivat kiltisti ja luokkaan tultuaan vapautin lukituksen ja oppilaat tallensivat työnsä. Kuvaukset sujuivat siis hyvin.

Sitten tuli leikkaamisen aika. Leikkaamiseen ladattua sovellusta opetin luokanhallinnan ja luokan kosketustaulun kanssa hyvin yleisellä tasolla. Jaoin oman tablettini ruudun kaikkiin tabletteihin ja taululle. Näytin konkreettisesti miten leikkeet liitetään, siirtymiä lisätään, tekstejä lisätään ja miten efektejä (esim. filmin väri) lisätään. Oppilaat omaksuivat nämä hetkessä. Yhdellä viiden minuutin opastuksella he käsittivät heti sovelluksen toiminnan. Ja tästä en ottanut itselleni kunniaa, tablettien sovelluslogiikka vain tarttuu lapsiin uskomattomalla nopeudella.

Ryhmät alkoivat puuhata tehtäviään ja syntyvät tulokset löivät minut ällikällä. Eräs ryhmä käytti mm. samaa oppilasta eri rooleissa saman kohtauksen sisällä. He vain leikkasivat peräkkäin eri aikaan kuvatut kohtaukset samasta keskustelusta. Kun leikkaukset valmistuivat elokuviksi, ryhmät “eksporttasivat”, eli veivät videot halutussa tarkkuudessa ja muodossa tabletin muistiin (HD- oli mahdollinen, mutta tällä kertaa pyysin viemään pienempänä). Tiedostoista tuli isoja, joten avasin käytävässä olevan oppilaspc:n ja oppilaat kävivät tabletin latauspiuhan kanssa siirtämässä valmiit videot PC:n työpöydälle. Näin varmistettiin isojen tiedostojen vakaa ja nopea siirto langatonta verkkoa tarpeettomasti kuormittamatta. Paras tiedostonsiirtotapa olisi ollut siirtää laitteelta suoraan Google – driveen opettajan jakamaan kansioon, mutta Gafe ei ollut tuolloin koulullamme käytössä.

Elokuvien katselmuksen jälkeen tein oppilaille vielä luokanhallintasovelluksen kysymystenluontitoiminnolla henkilökohtaisen kyselyn, jossa kysyin heidän ajatuksiaan elokuvaamisesta. Ainoa selvä asia, jonka oppilaat olisivat halunneet tehdä paremmin, oli vuorosanojen hiominen ja kuuluvuus videolla, sekä itse käsikirjoitus. Sitten oli vielä se, että he olisivat halunneet jo huomenna aloittaa uuden projektin samaan malliin… Niistä olisi tullut ehkä vieläkin parempia?

 

WP_20140430_10_44_59_Pro

Flash-sisältö toimii Android-tabletilla

On paljon keskusteltu Flash-muotoisen sisällön käyttämisestä tableteilla. Yhdellä onnistuu, toisella ei ja kolmannesta ollaan epävarmoja.

Android-tabletilla se onnistuu todella hienosti vaikka välillä kuulee muutakin. Perusperiaate on se että Android avoimena alustana mahdollistaa kaikenlaisten playereiden ja ohjelmien asennuksen kunhan itse asetuksista siihen luvan antaa, ohjelma kerrallaan tietysti. Siis myös Flash-tuki voidaan asentaa.

Helpoin ratkaisu on asentaa toinen selainohjelma alkuperäisen lisäksi joka toistaa nämä Flash-muotoiset sisällöt. Varmaksi toimivaksi on todettu ainakin Puffin Free -selain, kuvakkeena raitanokkainen Lunni-lintu.

Videoista löydät Flashtehtävä_ope_tarkkailu -nimisen videon jossa tämän näet käytännössä, ja siten että opettaja takkailee oppilaan tehtävänsuoritusta omalta koneeltaan luokkahallintaohjelman avulla.

 

 

Perusasiat

Toimiva Digiluokka ei ole kasa laitteita.
Kiiltävä laite ei ratkaise pedagogiikkaa
Laite tuo lisää ongelmia opetukseen
Yksittäinen ohjelma ei ole ratkaisu.
Opettajan ei tarvitse olla tekniikka-Guru
Oppilaitoksella ei ole varaa hankkia laitteita kaikille oppilaille

2014-01-09 11.45.37

Toimiva Digiluokka Hattulan alakoululla

Hattulan koulun nelosluokkalaiset pääsivät tabletluokkalaisiksi, Samsung Note -kynätabletilla esitetään kasvin rakennetta kuvaten ulkona ja piirtäen kuvaan huomiot sekä kasvin osat.

Kaikki tämä tapahtuu open valvovan tabletin alla, luokkahallintaphjelmistoa käyttäen.

Lopiksi tuotoksia tarkastellaan ja muokataan yhdessä, tämäkin luokkahallinnan avulla taululle ja toisille tableteille kuvaa jakamalla.

Toimiva Digiluokka

Toimiva Digiluokka on ratkaisu oppilaitoksen sähköisen opetuksen kokonaistarpeeseen.

Kartoitus ja suunnittelu

- Suunnitellaan yhdessä teidän tiloissanne ja teidän tarpeisiinne. Tilaa meidät tekemään kartoitus imaiseksi!
- Kartoitetaan olemassa olevat laitteet ja suunnitellaan hyödyntäen jo hankittua.
- Open oma luokka -suunnittelu kartoitttaa myös luokkakohtaiset erityistarpeet.

Laitekokonaisuus

- Luokan näyttö, älytaulu, älytykki tai projektori sekä heijastustaulu/kangas
- Dokumenttikamerat
- Tablet-laitteet
- Tietokoneet varusteineen
- äänentoisto, ym

Hallinta tietohallinnon näkökulmasta

- Laitehallinta jolla jolla voidaan paikka, aika ja käyttötietoon perustuen hallita kaikkia oppilaitoksen laiteita

Opettajan luokkahallinta

- Opettaja pystyy omalla tabletillaan näkemään ja hallitsemaan kaikkia luokan laitteita.
- Luokkaan voi liittyä myös oppilaan omilla älylaitteilla ja tietokoneilla.

Säilytys, hoito ja puhdistus

- Lataus/synkronointi -vaunu tai -laukku tableteille
- Suojakuoret ja telakat tableteille ja tietokoneille
- Puhdistusaineet laitteille joka on suunniteltu koulun käyttöä varten

Asennus

- Kokeneet asentajamme hoitavat sennnuksen tyylikkäästi, avaimet käteen-periaatteella
- Käyttöönottokoulutus aina pääkäyttäjille heti luovutuksessa

Koulutus

- Edutukku huolehtii siitä että kokonaisuus tulee pedagoogiseen käyttöön.
- Opettajalta opettajille, kouluttajana toimivat pedagogian ammattilaiset.
- Koulutus räätälöidään ainekohtaisesti, esim. matemaattisten aineiden opettajia kouluttavat matikan opettajat yms.

Tuki, huolto ja takuu

- Tukihenkilö tavoitettavissa aina, n. 20 henkilöä ympäri suomen käytön tukena
- Huoltopalvelu suunniteltu mahdollisimman nopeaksi ja joustavaksi
- Takuu oppilaitostuotteille usein normaalia pitempi, erittäin nopeasti toimiva.

Ryhmätyö ja pilvipalvelut

- Löydetään yhdessä ratkaisu pilvitallennukseeen ja ryhmätyöhön